6.4 Työkyvyn tukeminen. Korvaava työ. Osasairauspäiväraha

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TES 26.1 (ML – TT)

Tyky-toiminta

Työpaikalla toteutettava työkykyä ylläpitävä toiminta on työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

http://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/www_tes_2013-2016_layoutista08112013_final_0.pdf#page=111

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TES 31.1.8. (ML – TT)

Korvaava työ

  • Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työntekijälle saattaa olla mahdollista osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riippuen aika voidaan hyödyntää myös työntekijän koulutukseen.
  • Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa olisi suotavaa kuvata ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätöksen korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.
  • Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.

http://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/www_tes_2013-2016_layoutista08112013_final_0.pdf#page=129

Tarkempaa ohjeistusta korvaavan työn teettämisestä löytyy liittojen kotisivuilta
www.teknologiateollisuus.fi ja www.metalliliitto.fi.

TARKENTAVA OHJEISTUS

Säädökset ja suunnitelmallisuus
Työterveyshuoltolain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää

  • työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä
  • työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta
  • työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa
  • työyhteisön toimintaa.

Suunnitelmallinen työterveyshuolto perustuu mm. työterveyshuollon toimintasuunni- telmaan ja työpaikkaselvityksiin. Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti työterveyshuoltoon kuuluvat lukuisat tehtävät toteutetaan soveltuvin osin yhteistyössä johdon, linjaorganisaation, henkilöstöhallinnon sekä yhteistoiminta- ja työsuojelu- organisaatioiden kanssa.

Suunnitelmalliseen toimintaan kuuluu myös, että työantajalla on työturvallisuuslain mukainen työsuojelun toimintaohjelma, ja että työpaikan haitta- ja vaaratekijät on selvitetty ja riskit arvioitu työturvallisuuslain mukaisesti.

Korvaava työ
Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että estyttyään tapaturman tai sairauden vuoksi tekemästä tavallisia töitään henkilö kykenee terveyttään vaarantamatta tekemään jotakin muuta työtä omalle työnantajalleen tai esimerkiksi saa koulutusta.

Korvaava työ ei ole uusi käsite, ja tekniikka on monessa tapauksessa tehnyt työn ekemisen paikasta riippumattomaksi.

Sairauksien tai tapaturmien aiheuttamat poissaolot vaikuttavat yrityksen ja työpaikan toimintaan. Niillä on merkitystä toimitusaikojen pitävyydessä, kustannustekijöinä ne vaikuttavat kannattavuuteen ja toiminnan laatuun sekä henkilökunnan ja asiakkaiden – nykyisten ja uusien – suhtautumiseen yritykseen.

Yrityksessä voidaan toimia monin eri tavoin sairaus- ja tapaturmaisten poissaolojen vähentämiseksi. Kun harkitaan em. tarkoituksessa korvaavan työn yleisiä periaatteita sekä menettely- ja toteuttamistapoja, asiaa tulee käsitellä yhteistoiminnassa työnantajan, työterveyshuollon ja työpaikan työsuojeluorganisaation tai henkilöstön kanssa.

Korvaavaa työtä koskevat yleiset periaatteet ja menettelytavat voidaan kirjata esimerkiksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Tiedottaminen
Periaatteet ja menettelytavat saatetaan henkilöstön tietoon.

Korvaavan työn tarpeellisuus
Korvaavan työn tulee olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan vaativuu- deltaan henkilön tavanomaista työtä vastaavaa ja koulutuksen tulee olla ammattitaitoa ylläpitävää ja kehittävää.

Perehdyttäminen
Korvaavaa työtä teetettäessä on syytä selvittää perehdyttämisen tarve, jonka jälkeen työnantajan tulee tarvittaessa huolehtia henkilön asianmukaisesta perehdyttämisestä.

Tasapuolinen kohtelu
Henkilöitä on kohdeltava tasapuolisesti korvaavaa työtä järjesteltäessä.

Työnantajan vastuu
Työnantajan vastuu terävöityy, kun tavanomaiseen työhönsä kykenemätön henkilö tilapäisesti tekee työtä, jota hän voi tehdä terveyttään vaarantamatta. Henkilön mielipide siitä, että hän selviytyy hänelle osoitetuista töistä, on syytä ottaa huomioon.

Korvaavassa työssä sairauden hoito ei saa vaarantua, sairaus tai vamma ei saa työn takia pahentua, sen paraneminen estyä tai hidastua, eikä sairaus levitä.

Työntekijän vastuu
Työntekijän on otettava edellisessä kohdassa sanottu huomioon myös silloin, kun hän tavanomaiseen työhönsä kykenemättömänä tekee korvaavaa työtä tai työskentelee muualla.

Työkyvyn varmistaminen
Henkilölle varataan mahdollisuus ennen korvaavan työn aloittamista keskusteluun työterveyslääkärin kanssa myös siinä tapauksessa, että henkilö itse esittää korvaavaa työtä.

Työterveyslääkäri antaa tarvittaessa lausunnon henkilön työkyvystä ja soveltuvuudesta tiettyihin työtehtäviin.

Henkilö voi saada työterveyslääkäriltä uuden arvion työkyvystään, mikäli hän katsoo korvaavan työn ja terveydentilansa sitä edellyttävän.

Tässä tarvittavasta työkyvyn määrittämisestä ei aiheudu työntekijälle ylimääräisiä kustannuksia.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TES (ML-TT)

Työntekijän oma ilmoitus lyhytaikaisista sairauspoissaoloista
Sairauspoissaolojen vähentämiseksi voidaan paikallisesti sopia oma ilmoitus –menettelyn käyttöönotosta työpaikalla. Sopimus on tehtävä kirjallisesti pääluottamusmiehen kanssa. Sopimus voi koskea enintään kolme vuorokautta kestäviä poissaoloja. Oma ilmoitus –menettelyä sovelletaan vain työntekijän omiin sairauspoissaoloihin.
Paikallisesti sovittavia asioita voivat olla muun muassa:

  • sopimuksen tavoitteet
  • keitä sopimus koskee
  • kenelle ilmoitus tehdään
  • millä tavalla ilmoitetaan
  • miten ilmoitus kirjataan
  • kuinka toimitaan sairauden jatkuessa
  • mahdolliset rajoitukset hyväksyttävien poissaolojen määrään
  • työnantajan oikeus määrätä työntekijä (työterveys)lääkärin tarkastettavaksi
  • väärinkäytösten ennakointi ja mahdollisuus poiketa sairausajan palkan maksuperusteista ilmenneissä väärinkäytöstilanteissa
  • sopimuksen toteutumisen seuranta
  • sopimuksen kesto, irtisanomismahdollisuus.

Yksityisyyden suoja
Työnantajan ja työnantajan edustajan on noudatettava yksityisyyden suojasta työelä- mässä annettua lakia käsitellessään korvaavaan työhön liittyviä henkilön terveydentilaa koskevia lääkärintodistuksia ja lausuntoja.

Palkka, työmatkat, vakuutukset ja sairauspäiväraha
Korvaavaa työtä teetettäessä henkilölle maksetaan palkkaustapa huomioon ottaen yleensä samaa palkkaa, kuin mitä hän saisi tavanomaisten töidensä tekemisestä.

Vakuutukset sairauden ja tapaturman varalta ovat voimassa korvaavaa työtä tehtäessä.
Korvaava työ keskeyttää tapaturma- ja sairauspäivärahan maksamisen. Työnantaja ja työntekijä ovat ilmoitusvelvollisia, jos Kela tai vakuutuslaitos on alkanut maksaa korvauksia.

Korvaavan työn keskeytymiseen on joissakin tapauksissa varauduttava ja oltava ennakolta yhteydessä ao. vakuutuslaitokseen.

Työmatkat pyritään korvaavaa työtä teetettäessä järjestämään niin, ettei niistä aiheudu henkilölle ylimääräisiä matkakustannuksia.

Tapaturmatilastointi
Korvaavasta työstä huolimatta työnantajan on pidettävä tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmaluetteloa ja tehtävä tarpeelliset ilmoitukset. Tapaturmiin ja sairauksiin liittyvät mahdolliset tutkimukset ja selvitykset sekä tilastointi tehdään asianmukaisesti.

Osasairauspäiväraha ja työeläkekuntoutus
Sairausvakuutuslain mukaisella osasairauspäivärahalla halutaan antaa toipumis- vaiheessa olevalle henkilölle mahdollisuus työhön paluuseen hänen voimavarojensa puitteissa.

Osasairauspäiväraha tukee pitkän poissaolon jälkeen osittain työkykyisen henkilön paluuta työhön. Päivärahaoikeuden yhtenä edellytyksenä on, että vakuutettu pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan työtehtävistään.

Työeläkekuntoutusta järjestävät työeläkelaitokset. Kuntoutuksella pyritään siihen, että henkilö pystyisi kuntoutuksen avulla jatkamaan työelämässä.

Nämä edellä mainitut järjestelmät eivät sellaisenaan ole nyt kysymyksessä olevan korvaavan työn käsitteeseen kuuluvia.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TES (ML – TT)

31.1.9. Työkyvyn johtaminen

Esimiehen tehtävänä on tuntea työntekijän työkyvyn rajoitteet ja niiden vaikutukset työssä selviämiseen. Poissaolojen syiden selvittäminen ja muut poissaoloihin liittyvät kysymykset palvelevat tätä tarkoitusta. Esimiehen tehtävä on tarvittaessa puuttua toistuviin tai pitkittyneisiin poissaoloihin. Poissaoloja ehkäiseviin toimenpiteisiin on syytä ryhtyä ennakoivasti.

Mahdollisten ongelmatapausten hoitamisessa korostuu esimiesten yhteistyön tarve työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon, työsuojelun asiantuntijoiden ja henkilöstön edustajien kanssa.

http://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/www_tes_2013-2016_layoutista08112013_final_0.pdf#page=130

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TES (ML – TT)

31.1.10 Työuran pidentäminen

Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä käyvät keskustelun niistä mahdollisista toimenpiteistä, jotka tukevat ikääntyneen työntekijän työssä jatkamista. Liittojen yhteisessä Teknologiateollisuuden työkaarimalli –julkaisussa on esimerkkejä toimenpiteistä.

http://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/www_tes_2013-2016_layoutista08112013_final_0.pdf#page=130

SAIRAUSVAKUUTUSLAKI 1224/2004 (SVL) 8. luku

Sairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha

4 § Työkyvyttömyys

Vakuutetulla on oikeus sairauspäivärahaan ajalta, jona hän on estynyt tekemästä työtään sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi.

Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa.

5 a § Työkyvyn arviointia koskeva lausunto

Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky, ja työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuu- det jatkaa työssä. Työntekijän on toimitettava Kansaneläkelaitokselle työterveyshuol- tolain (1383/2001) 12 §:n 1 momentin 5 a kohdassa tarkoitettu lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaikaan laskettavilta 90 arkipäivältä.

Jos lausuntoa ei ole toimitettu Kansaneläkelaitokselle 1 momentissa säädetyssä mää- räajassa, työntekijän sairauspäivärahan maksaminen keskeytetään. Sairauspäivärahan maksamista ei kuitenkaan keskeytetä, jos lausunnon toimittamatta jättäminen ei johdu työntekijästä tai jos keskeyttäminen olisi muutoin ilmeisen kohtuutonta.

Kansaneläkelaitoksen tulee tarvittaessa varmistaa, että työntekijän työssä jatkamis- mahdollisuudet on selvitetty viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaikaan laskettavilta 90 arkipäivältä

11 § Oikeus osasairauspäivärahaan

Osasairauspäiväraha on tarkoitettu tukemaan 4 §:n mukaisesti työkyvyttömän 16–67-vuotiaan vakuutetun pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhön.

Työntekijällä tai yrittäjällä, joka on 4 §:n mukaisesti työkyvytön, on oikeus osasairaus- päivärahaan 7 §:ssä tarkoitetun omavastuuajan jälkeen tai osasairauspäivärahaa välittömästi edeltäneen sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen tässä pykälässä säädettyjen edellytysten täyttyessä.

Osasairauspäivärahaoikeuden edellytyksenä on, että vakuutettu pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan työtehtävistään. Lisäksi edellytetään, että vakuutetun työaika on ennen osasairauspäivärahakautta tai sitä välittömästi edeltänyttä sairauspäiväraha- tai kuntoutusrahakautta ollut kokoaikatyön mukainen ja että hän on sopinut työnsä tekemisestä osa-aikaisesti siten, että työaika vähentyy vähintään 40 prosenttia ja enintään 60 prosenttia aiemmasta. Sopimuksen osa-aikatyöstä on oltava voimassa koko osasairauspäivärahakauden. Yrittäjän oikeus osasairauspäivärahaan edellyttää, että omassa yrityksessä tehty työ vähenee vähintään 40 prosenttia ja enintään 60 prosenttia aiemmasta osasairauspäivärahakauden ajaksi. Osasairauspäivärahan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että osa-aikatyöskentely on suunniteltu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 12 arkipäivää. (13.12.2013/972)

Kokoaikatyöllä tarkoitetaan ansiotyötä, jossa työntekijän työaika on asianomaisella alalla normaalisti sovellettavan kokoaikaisen työntekijän säännöllisen työajan pituinen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään työaikalain (605/1996) 3 luvussa tarkoitettuun säännölliseen työaikaan. Jos työntekijä työskentelee samanaikaisesti kahdessa tai useammassa osa-aikaisessa työsuhteessa, työskentelyä pidetään kokoaikaisena, jos yhteenlaskettu työaika on vähintään 35 tuntia viikossa. (13.12.2013/972)

Jos vakuutettu, jolla ei ole 4 momentissa tarkoitettua kokoaikaista työsuhdetta ja joka ei ole 1 luvun 4 §:n 9 kohdassa tarkoitettu yrittäjä, työskentelee samanaikaisesti kahdessa tai useammassa työsuhteessa, osasairauspäivärahan myöntämisen edellytyksenä on, että työntekijä sopii työnantajiensa kanssa työn tekemisestä osa-aikaisena siten, että kokonaistyöaika vähentyy yhteensä 3 momentissa tarkoitetulla tavalla. (13.12.2013/972)

Jos vakuutetun oikeus osasairauspäivärahaan päättyy kesken osasairauspäivärahakauden sairauden, työsuhteen päättymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi, vakuutetulla on oikeus sairauspäivärahaan ilman 7 §:ssä tarkoitettua omavastuuaikaa, jos sairauspäivärahan saamisen muut edellytykset täyttyvät.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041224